4.1. Monimuotoisuus
MS-diagnoosi voi tarkoittaa hyvin erilaisia sairauksia eri potilailla.
Aaltomaista eli relapsoivaa-remittoivaa MS-tautia sairastaa 80–85 % potilaista. Nimensä tautimuoto saa pahenemisvaiheista ja niitä seuraavista oireettomista jaksoista. Ensimmäistä oirejaksoa voi seurata vuosien oireeton vaihe. Oireet ilmaantuvat kuitenkin uudelleen, tavallisesti muutamassa päivässä ja usein jonkin tulehdustaudin jälkeen. Pahenemisvaiheiden välillä vaikuttaa siltä, ettei MS-tauti etenisi lainkaan.
Toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen MS, on pidemmälle edennyt tautimuoto. Se ilmaantuu yleensä vasta vuosien sairastamisen jälkeen (n. 60 %:lle 15 vuodessa). Oireet eivät enää katoa pahenemisvaiheen jälkeen ja ne aiheuttavat varsinkin liikkumisvaikeuksia. MS-tauti tuntuu arjessa, ja omatoimisuus kärsii. Liikkumisongelmat johtuvat usein aivojen kuorikerroksen ja selkäytimen sekä pikkuaivojen ja selkäytimen välisten hermoratojen toimintahäiriöstä.
Joka kymmenennellä potilaalla on ensisijaisesti etenevä eli primaaris-progtessiivinen MS, joka etenee ilman pahenemisvaiheiden ja oireettomien jaksojen vaihtelua. Toimintakyky ja omatoimisuus heikkenevät vääjäämättömästi — toisinaan nopeasti, toisinaan hitaasti. Tämä tautimuoto on yleisempi miehillä. Liikkumisvaikeudet hallitsevat taudinkuvaa. Tunnetaan myös primaaristi etenevä tautimuoto, jossa esiintyy pahenemisvaiheita.
Potilaista noin 10 % sairastaa hyvänlaatuista MS-tautia. Sairaus ei juuri etene. Toinen pahenemisvaihe voi ilmaantua vasta 20 vuoden kuluttua.