1.1. Monitekijäisyys

MS-taudin yhteydessä termillä monitekijäisyys viitaan siihen, että sairauden edetessä aivoihin ja keskushermostoon jää arpia. Niiden vaikutuksen potilas huomaa erilaisina oireina.

MS-tauti on tulehduksellinen autoimmuunitauti ja samalla etenevä, rappeuttava sairaus.  Sana autoimmuuni muodostuu kahdesta osasta: auto tarkoittaa itseä ja immuuni viittaa elimistön puolustusjärjestelmään. Autoimmuunisairaudessa elimistö hyökkää erheellisesti omia kudoksiaan vastaan. Osalla ihmisiä on tähän perinnöllinen alttius.

Useimmiten ensimmäisiä oireita ovat tunto- ja näköhäiriöt, uupumus ja lihasheikkous. Ainoana oireena voi olla myös voimakas uupumus. Tunto-oireille tyypillistä on toispuoleisuus. Oireet helpottavat parin viikon kuluessa itsestään ja katoavat tavallisesti kokonaan.

Oireiden yhdistäminen juuri MS-tautiin voi olla vaikeaa, sillä ne sopivat myös moneen muuhun sairauteen. Uupumusta ja masennusta voi myös olla vaikea erottaa toisistaan.

MS-diagnoosi perustuu oireisiin, magneettikuvaan ja selkäydinnestenäytteeseen. Varhaisella diagnoosilla on suuri merkitys, sillä nopeasti aloitettu hoito parantaa ennustetta merkittävästi. Ilman hoitoa oireet pahenevat ja johtavat usein vakavaan invaliditeettiin.